Taustaa
Aina, kun koirien jalostuksesta puhutaan ja esille nousee perinnöllisten vikojen ja sairauksien
vastustamisohjelma eli pevisa, tuntuvat tunteet kuumenevan. Mielipiteitä on puolesta ja vastaan,
mutta pevisa-ohjelmaa mietittäessä tulisi aina pohtia asiaa monelta eri kannalta miettien mikä on
objektiivisesti arvioituna juuri kyseiselle rodulle se paras vaihtoehto.
Yleisen keskustelun ja syyskokouksen perusteella pevisa-ohjelma on todella voimakkaasti tunteita
nostattava aihe jäsenistön keskuudessa ja jakaa selvästi jäsenistöä kahteen eri suuntaan, mikä ei
palvele rodun jalostusta kestävällä tavalla. Me ehdotuksen taustalla olevat jäsenet koemme, että
pevisa-ohjelmaan liittymisestä ja sen vaikutuksista tulee keskustella huomattavasti lisää ja tarjota
jäsenistölle kattavasti vaihtoehtoja sekä taustatietoa punnita asiaa eri näkökulmista. Tämän vuoksi
vaadimme tämän ehdotuksen julkaistavaksi Suomen Mittelspitz Ry:n virallisilla nettisivuilla ja
jäsenlehdessä sekä tuotavan päätäntään yhdistyskokoukseen. Vaadimme yhdistyksen ryhtyvän
myös muihin toimenpiteisiin, jotka esitetään alla.
Jalostuksentavoiteohjelman ja pevisa-ohjelman väliset suhteet sekä vaaditut toimenpiteet
Yhdistyksen tulee järjestää jäsenistölleen erillinen keskustelutilaisuus, jossa eri vaihtoehtoja ja
niiden vaikutuksia avataan selkeästi. Koska mittelspitzeillä ei ole ollut aiemmin hyväksyttyä
jalostuksentavoiteohjelmaa, tulee jalostuksen tavoiteohjelman sisältö ja tavoiteohjelman sekä
pevisa-ohjelman väliset suhteet selvittää kattavasti sekä kertoa niistä toimenpiteistä, joita yhdistys
on rodun jalostuksen ja terveyden eteen tehnyt ja mitä tulee tekemään aikataulutettuine
toimenpiteineen. Tämän lisäksi tulee selvittää tarkemmin terveystilannetta ja mahdollisia muita
esiin tulleita sairauksia ja vikoja, joita ei ole havaittavissa jalostustietojärjestelmästä. Myös
yhdistyksen laatimien terveys- ja kasvattaja-/pentuekyselyiden vastauksista, jalostukseen
käytetyistä yksilöistä sekä rodun geenipoolista tulee tehdä ja esittää seikkaperäinen yhteenveto
jäsenistölle. Näin toimien jäsenistölle tarjotaan riittävästi tietoa, jotta asioista voidaan äänestää
faktatietoihin perustuen.
Jalostuksentavoiteohjelma ja sen hyväksyminen sekä vaaditut toimenpiteet
Jotta jalostuksentavoiteohjelma saadaan jalkautettua kasvattajien ja harrastajien keskuuteen,
tulee asiaa käsitellä laajemmin kuin ainoastaan tarjota mahdollisuutta lukea tavoiteohjelma
vuosikokouskutsun liitteenä ennen kokousta. Ilman erillistä selventävää käsittelyä jalostuksen
tavoiteohjelma jää irralliseksi kokonaisuudeksi, eikä se ohjaa jalostusta tavoitellulla tavalla, koska
ohjelman sisältöä ei tunneta kokonaisuutena. Kun tavoiteohjelman sisältö tunnetaan ja
hyväksytään, on sen perusteella helpompi toimia ja koko rotu hyötyy tilanteesta eikä tehty työ
mene hukkaan.
Kun jalostuksen tavoiteohjelma on saatu valmiiksi ja se on ennakkohyväksytetty Suomen
kennelliiton jalostustieteellisessä toimikunnassa, julkaistaan jalostuksen tavoiteohjelma
välittömästi jäsenistölle tutustuttavaksi. Mikäli tavoiteohjelmaan on saanut tutustua rauhassa ja
asiaa on esitelty erillisessä keskustelutilaisuudessa kattavasti, liitetään tavoiteohjelman
hyväksyminen seuraavan yhdistyskokouksen esityslistalle.
Pevisa-ohjelmaan liittyvät toimenpiteet
Vaihtoehtoiset pevisa-ehdotukset sekä pevisa-ohjelmaan liittymättä jättäminen tulee tuoda
jäsenistölle esille perusteluineen. Jäsenistölle esitetään alla olevat kaksi eri pevisa-vaihtoehtoa
sekä pevisaan liittymättä jättäminen, joista jäsenistö äänestää seuraavassa yhdistyskokouksessa.
Vaihtoehto 1; pevisa-ohjelmaan liitettävät kohdat ovat silmät ja polvet
Silmät
- Koira on virallisesti silmätarkastettu
- Tarkastushetkellä koiran tulee olla täyttänyt vähintään 12 kk.
- Silmätarkastuslausunto on voimassa 24 kk.
Polvet / patellaluksaatio - Koira on virallisesti tarkastettu patellaluksaation osalta
- Tarkastushetkellä koiran tulee olla täyttänyt vähintään 12 kk.
- Alle 3-vuotiaalle koiralle annettu lausunto on voimassa 24kk lausuntopäivästä,
kolmevuotiaalle tai tätä vanhemmalle koiralle annettu lausunto on voimassa pysyvästi.
Silmien ja polvien osalta tutkimuslausuntojen on oltava voimassa astutushetkellä.
Koiran tulee olla tunnistusmerkitty Kennelliiton hyväksymällä tavalla ja tunnistusmerkintä
tulee tarkistaa tutkimushetkellä.
Vaihtoehto 2; pevisa-ohjelmaan liitettävä kohta on lonkat
Lonkkanivelten kasvuhäiriöt
- Koira on virallisesti kuvattu lonkkanivelten kasvuhäiriöiden osalta
- Kuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 12 kk
Poikkeusehdot:
Ulkomaalaiselta Suomessa jalostukseen käytettävältä urokselta ei vaadita Pevisa-
tutkimuksia.
Astutushetkellä 8-vuotta täyttäneeltä urokselta ei vaadita lonkkakuvaustulosta.
Tutkimuslausunnon on oltava voimassa astutushetkellä.
Koiran tulee olla tunnistusmerkitty Kennelliiton hyväksymällä tavalla ja tunnistusmerkintä
tulee tarkistaa tutkimushetkellä.
Vaihtoehto 3; ei liitytä pevisa-ohjelmaan
Mittelspitzit eivät liity pevisa-ohjelmaan
Perustelut ehdotuksille
Vaihtoehto 1; Silmät ja polvet
Tutkimus on kohtalaisen nopea ja helppo suorittaa eikä koiraa tarvitse rauhoittaa kliinisen
tutkimuksen ajaksi. Silmä- ja polvitarkastus oikeudet omaavia eläinlääkäreitä löytyy melko
kattavasti ympäri maata. Kustannuksiltaan kohtalaisen edullinen pevisa-vaihtoehto. Suurin osa
jalostukseen käytettävistä koirista on tutkittu silmien ja polvien osalta, joten jalostukseen
käytettävissä on oletettavasti melko sama määrä jalostusyksilöitä eikä geenipooli kapene.
Vaihtoehto 2; Lonkat
Tutkimus vaatii rauhoituksen, mutta on mahdollista suorittaa useimmilla eläinlääkäriasemilla.
Ensimmäinen mittelspitz on lonkkakuvattu vuonna 2002. Vuoteen 2011 asti vuosittain kuvattiin
vain yksittäisiä koiria tai ei yhtään koiraa. Vuonna 2016 lonkkakuvattujen koirien määrä ylitti
ensimmäistä kertaa 100 yksilöä vuositasolla ja trendi on edelleen nouseva eli koiria tutkitaan
jatkuvasti enemmän ja enemmän. Tilastojen valossa tarkasteltuna lähes puolet koirista saa
viralliseksi tulokseksi arvon C, johon lasketaan kaikki tuloksen A/C, C/A, B/C, C/B tai C/C saaneet
koirat huonomman lonkan mukaisesti.
Lonkkaniveltilasto
Suomen kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta on joitain vuosia sitten esittänyt huolensa
mittelspitzien lonkkien osalta ja ehdottanut rodun liittämistä pevisa-ohjelmaan tämän
ominaisuuden osalta.
Tilastollisesti tarkasteltuna ainoa terveystutkimusten osa-alue, jossa on mittelspitzien osalta
havaittu korostunut terveysriski.
Vaihtoehto 3; mittelspitzejä ei liitetä pevisa-ohjelmaan
Pakotteet koetaan monesti huonoiksi vaihtoehdoiksi. Pevisa on toimiessaan hyvä työkalu
terveyden edistämiseen, mutta se voi myös kääntyä itseään vastaan mahdollistaen muiden
ongelmien yleistymisen, mikäli pevisa-rajoitusten vuoksi jalostusmateriaalia jää käyttämättä ja
geenipooli kaventuu merkittävästi sekä huomio kohdistuu keskitetysti pevisaan määriteltyihin
ominaisuuksiin. Mikäli jalostetaan vain yhtä tai kahta ominaisuutta unohtaen kokonaisuus, voivat
muut sairaudet yleistyä merkittävästi ja yhtenä uhkakuvana pidetäänkin autoimmuunisairauksien
yleistymistä geenipoolin kaventuessa. Mittelspitzien jalostuksessa on hyvin voimakkaasti käytetty
tiettyjä uroksia; ja niiden jälkeläisten sekä toisen polven jälkeläisten osuudet ovat korostuneita
rodun geenipoolissa. Tehollisen populaation osalta on havaittavissa laskeva trendi koirien suuren
sukulaisuuden vuoksi, vaikka rekisteröinti määrät ovat pysyneet melko korkealla tasolla ja rodun
suosio tasaisena. Mittelspitzeillä ei ole vara menettää ainuttakaan sukulinjaa tai erisukuista koiraa
jalostuksesta tai rotua voi uhata sukukato. Mittelspitzien keskimääräisen pentuekoon perusteella
laskettuna ihanteellisessa tilanteessa jalostukseen tulisi käyttää noin 52% syntyvistä yksilöistä,
mikä ei mittelspitzien osalla tällä hetkellä toteudu, vaan jalostuskäyttöön tulee vain hieman alle
40% syntyneistä yksilöistä.
Yhdistys käyttää vuodelle 2022 varatun määrärahan terveyden edistämistoimiin ja sitoutuu
jatkossa tuomaan paremmin esille tietoutta mittelspitzien terveystilanteesta sekä kasvattaja- ja
pentuekyselyistä. Yhdistyksen taholta tarjotaan kattavammin tietoutta rodun tilanteesta niin
jalostuspohjan kuin terveyden osalta. Mittelspitzien monimuotoisuutta ja elinvoimaisuutta
edistetään suunnitelmallisesti vähintään kahden vuoden ajan, jonka jälkeen arvioidaan
tehostettujen toimien tulokset ja laaditaan tarvittavat toimenpiteet tämän perusteella.
Jalostuksen tavoiteohjelma jalkautetaan mittelspitzien omistajien sekä kasvattajien keskuuteen ja
arvioidaan sen aikaansaama muutos ennen kuin pevisaan liittymisestä äänestetään.
Yhteenveto
Koska kaikille vaihtoehdoille löytyy perusteita niin puolesta kuin vastaan, täytyy ensisijaisesti
arvioida rodun tilannetta kokonaisuutena. Vapaaehtoisuuteen perustuvat terveystarkastukset ovat
jatkuvasti selvässä kasvussa ja rodulle saadaan vihdoin jalostuksentavoiteohjelma ohjaamaan
jalostusta. Jalostuksentavoiteohjelman sekä terveyttä edistävään toimintaan myönnettyjen
varojen vaikutuksia ei vielä ole päästy arvioimaan mitenkään. Systemaattista jalostuksenohjausta
ei vielä ole ollut.
Yhteistyötä ja terveystutkimuksia edistämällä sekä ohjaamalla jalostusta voidaan päästä kaikkia
osapuolia tyydyttävään kokonaisratkaisuun, jossa kasvattajat ja harrastajat tekevät yhteistyötä
rodun parhaaksi eikä rodun geenipooli kavennu käyttämättä jäävien koirien vuoksi ja
terveystutkimuksien määriä saadaan kasvatettua sekä rodun terveystilanne säilytettyä hyvänä.
Me jäsenet vaadimme tämän esityksen tuotavaksi koko yhdistyksen jäsenistön
tietoisuuteen ensi tilassa ja yhdistyksen ryhtyvän toteuttamaan esityksen mukaisia
toimenpiteitä välittömästi.